tiistai 26. elokuuta 2014

Kurakeliä ja kissanpentuja

Sateista iltaa kaikille! Tuo veden tulo voisi kyllä jo loppua.. Tallin piha ja tarhat varsinkin ovat jo aivan kamalassa kunnossa... *Talvea odotellessa*

Sanni. Kuva viime viikonlopulta.

Tänään saivat molemmat tammat pitää vapaapäivän. Otin Sannin ja Elvin illalla sisälle, pesin jalat ja katsoin että kaikki on hepoilla ookoo. Sannin jalat turvottelee hieman tuosta mutavellissä tarpomisesta. Lisäksi Sannin selkä oli taas vähän jumissa loimesta huolimatta. Sannilla menee selkä todella helposti jumiin kylmällä ja kostealla ilmalla.
Lääpin Sannin selkää jonkin aikaa toivoen että se vähän rentouttaisi. Silittelin selkää pitkin vedoin, varsinaisesti en hieronut, kun en sitä hommaa osaa.. (Haaveissa olisi kyllä opiskella hevoshierojaksi... Noh, ehkä vielä joskus. :)) "Rummuttelin" lautasia, ravistelin kaulaa ja "huojutin" hevosta hännästä. Näyttääpä tuo lause muuten todella tyhmältä kirjoitettuna ja varmaan siitä saakin jotenkin mielipuolisen kuvan, mutta siis ihan hevoshierojien ohjeiden mukaan tuota tein. :D Testasin muuten ensimmäistä kertaa Sannin hännän vetämistä, jotenkin en ole aikaisemmin koskaan uskaltanut kun pelkäsin että sitä sattuu tai se ei vain muuten pitäisi siitä. Hölmöä. Mutta tuo hännän vetäminenhän venyttää selkälihaksia myös hyvin, joten ihan kätevä juttu sekin on. Nyt varmaan uskallan uudestaankin tuota tehdä, kun Sanni ei siitä tuntunut kiukustuvan. Selkä tuntui tuon lääppimisen jälkeen paljon paremmalta, eli kyllä se taisi hieman lihaksia rentouttaa. :)
Tehtiin vielä "porkkanavenytykset" molemmille kyljille, kaulan venytys suoraan eteen ja sitten vielä etujalkojen väliin ("kumarrus"). Voisin näistä jutuista mitä tänään tein, tehdä jossain vaiheessa erillisen postauksen kuvien kera, vaikka usealle nämä ovat varmaan ihan tuttuja juttuja, mutta jospa jollekkin tarttuisi joku uusi vinkki. :)

Elvillä oli kaikki muuten ookoo, paitsi mutavelli oli imaissut vasemman etukengän.. Niinpä tietysti. Oikeastaan ehdin jo ihmettelemäänkin kun tammoilla on niin hyvin pysyneet kengät jalassa, vaikka tarpovatkin polvia myöten kurassa.

Sitten niihin kissanpentuihin, joita lupailin jo otsikossa. Medän tallikissa synnytti kolme pentua noin kuukausi sitten. Pennut ovat kasvaneet ja kehittyneet hienosti. Pikkukisut ovat todella seurallisiakin jo nykyään! :) Ne asuvat nyt tallilla yhdessä karsinassa, siitä niiden emo pääsee vapaasti liikkumaan myös ulos. Pieniä erikoisjärjestelyjä olemme joutuneet tekemään pentujen vuoksi, mutta ei haittaa kun ne pienet ovat niin hurjan suloisia! <3 Kissanpentukuume tässä kuukauden aikana on ainakin kasvanut valtavasti...

Pikkuiset saivat maistaa ensimmäistä kertaa "mössöruokaa".


Ne on vaan niiiin söpöjä! <3

Patea kiinnosti kovasti kun karsinasta kuului kissojen ääniä. Makasi ihan paikoillaan tuossa pitkän aikaa..

Neroakin kiinnosti.

Sellaista lyhyttä postausta tällä kertaa. Toivotaan nyt, että sateet hieman edes hellittäisivät.. Hyvää viikon jatkoa kaikille!

Ps. Saa muuten heittää lisää vinkkejä hevosen jumppaamiseen ja lihashuoltoon, kaikki vinkit tervetulleita! :) (Jalkojen taivutuksia/venytyksiä en tänään tehnyt, vaikka niitäkin silloin tällöin tehdään.)

torstai 21. elokuuta 2014

Alkuviikon kuulumiset.

Maanantai:

Sanni sai pitää vapaapäivän, kun sunnuntaina oltiin koulukisoissa. Ajattelin lähteä Elvin kanssa lenkille. Elvillä oli ollut noin viikko vapaata, kun yksi kenkä oli pudonnut ja kavio oli hieman lohjennut. Kengittäjä kävi lauantaina ja sunnuntaina kävimmekin pienen lenkin ratsain.
Hain Elvin tarhasta ja tallissa huomasin oikean takajalan (varsinkin kintereen) turvonneen aika paljon. Vein Elvin pesupaikalle ja pesin jalat, meillä tarhat ovat tällä hetkellä todella mutaisia... Huomasin kintereen etupuolella pienen haavan, josta turvotus luultavasti johtui. Putsasin ja paketoin haavakohdan, ettei siihen menisi pöpöjä kun kärpäsetkin siinä kovasti pörräsivät. Haava oli sinäänsä hyvässä kohdassa, että siihen sai hyvin kiedottua pintelin niin, ettei se heti valu pois paikaltaan. Laitoin jalkaan myös pariksikymmeneksi minuutiksi jäät, jos turvotus hieman laskisi, mutta niistä ei tuntunut olevan hyötyä. Onneksi Elvi ei sentään ontunut, vaikka turvotusta jalassa olikin. Elvi sai jäädä yöksi karsinaan.

Haava ei ollut iso, mutta turvotusta oli silti kintereestä vuohiseen asti.

Haavatarvikkeita.

Jalka paketissa!

Miten te toimitte hevosten haavojen ja ruhjeiden kanssa? Millaisia haavan hoitotoimenpiteitä teillä on?


Tiistai:

Sannin lenkkipäivä! Ajattelin tehdä hieman pidemmän lenkin nyt, kun myöhemmin ei oikein kannata, jos sinne matkakisoihin nyt 30.8. päästään lähtemään. Pidempiä lenkkejä kun ei kannata liian usein tehdä, hevosen pitää saada palautua lenkkien välissä kunnolla. En etukäteen ihan hirveästi suunnitellut millaisen lenkin ratsastamme, lähinnä mietin vain suurinpiirtein kilometrit ja keskinopeuden. Kilometritavoitteena noin 20 ja keskinopeus suurinpiirtein 10 km/h. Elvi sai pitää vapaapäivän vielä, putsasin haavan taas ja paketoin jalan uudelleen.
Lenkki meni hyvin, aika tasaista vauhtia mentiin koko matka, käyntiä ja hölkkää. Sanni oli oikein pirteällä tuulella ja taas jännitettiin postilaatikoita ja muita "pelottavia" asioita. Olen kuitenkin hyvin ylpeä kun Sanni uskalsi mennä valtatien alikulkusillan ali, vaikka sekin pelotti kovasti ja hetken aikaa keskustelimme siitä, jatkammeko matkaa mihin suuntaan, Sanni kun oli sitä mieltä että ehdottomasti käännymme heti kotiin ja itse olin hieman erimieltä asiasta. Viimeksi tuossa kohdassa hyppäsin hetken keskustelun jälkeen alas selästä, kun Sanni tuntui tarvitsevan hieman enemmän rohkaisua. Nyt päästiin sillan ali ratsain, vaikka sillan yläpuolella meni kaikenlaisia moottorivempaimia moottoripyörästä rekkaan.
Kävimme katsastamassa pari uutta pikkutietä, josko siellä olisi uusia hyviä treenimaastoja. Harmillisesti kaikki tiet päättyivät liian nopeasti joko umpikujaan tai asvalttitiehen. En sitten viitsinyt lähteä enempää tutkiskelemaan pääsisikö kiertämään jonkun lenkin, ettei aina tarvitsisi kääntyä ympäri. Pitää joskus paremmalla ajalla ja kartan kera käydä tutkimassa. :)
Loppulenkistä tuli vielä traktorikin vastaan lana perässään. Hetken mietin, kääntyisimmekö ympäri, niin kuin oikeastaan joka kerta ellei ole mahdollisuutta jäädä odottelemaan esimerkiksi johonkin sivutielle että traktori pääsee ohi. Sanni pelkää traktoreita ja rekkoja. Tällä kertaa kuitenkin päätin, että vastaantulevaa traktoria ei tarvitse lähteä karkuun. Sanni koitti kääntyä takaisin tulosuuntaan, mutta uskoi kyllä heti että on jatkettava menosuuntaan. Traktorikuski pysäytti traktorinsa ja me suorastaan viiletimme sen ohi, Sannia jännitti kovasti ja minä yritin heilauttaa kättäni kiitokseksi kuskille, mutta se ei oikein onnistunut kiireisen hevosen selässä.. :D
Hyvin meni siis, Sanni oli todella pirteällä tuulella koko lenkin ajan ja lenkin tavoitteet täyttyivät oikein hienosti. Tallille päästyämme mittasin sykkeen heti satulan pois ottamisen jälkeen (varmaan minuutti-pari pysähtymisen jälkeen), tulos oli 60 iskua minuutissa. Ihan kelpo siis heti lenkin jälkeen. Mittasin sykkeen vielä noin 7 minuuttia ensimmäisestä mittauksesta ja tulos oli silloin 48.

Tässä vielä Sports Trackerin yhteenveto lenkistä:
Kesto 02:02:08
Matka 19.80 km (Tavoite noin 20km)
Keskinopeus 9.7 km/h (Tavoite noin 10 km/h)
Maksimi nopeus 22.0 km/h

Kuinka pitkiä lenkkejä teette hevostenne kanssa? Onko teillä Sports Tracker käytössä? Mittaatteko sykkeitä?


Keskiviikko:

Elvin jalka oli jo paljon parempi, ei turvottanut enää läheskään niin paljoa kuin maanantaina. Elvi saikin siis lähteä mukaamme kun käytiin Sannin kanssa pieni verryttelylenkki. Satuloin Sannin ja otin Elvin liinan päähän. Menimme lyhyen ja kevyen lenkin. Lenkin pituus oli noin 3,5 kilometriä ja aikaa tuohon meni 35 minuuttia. Pääasiassa vain käveltiin, yksi rento ravipätkä otettiin, muuten käyntiä. Sanni oli todella pirteä, ei tuntunut painavan edellispäivän lenkki ollenkaan.
Tammat toimivat hyvin tuollakin tavalla. En ole siis ennen mennyt ratsain niin, että Elvi olisi käsihevosena. Kärryjen perässähän Elvi on meillä juossut aiemminkin. Aikoinaan mentiin Prinsun ja Sannin kanssa silloin tällöin niin, että olin itse Prinsun selässä ja mulla oli Sanni liinan päässä. Todella kätevää jos on vaikkapa jotain kiirettä ja silti haluaisi liikuttaa molemmat hevoset jollain tavalla. :)

Bongattiin sateenkaari. :)

Elvi kuvattuna Sannin selästä. Osuttiin sitten juuri pahimpaan kaatosateeseen kun lähdettiin tallista..


Oletteko te muut ottaneet käsihevosia mukaan lenkeillenne? Miten ovat toimineet?


Torstai:

Ihana syksy, ihanat mutatarhat...

Torstaina, eli tänään, ratsastin Elvin kentällä. Sanni sai pitää vapaapäivän. Pyörittiin Elvin kanssa kentällä tunnin verran. Alkuun paljon käyntityöskentelyä. Ravi sujui alusta lähtien vasempaan kierrokseen todella rennosti, oikeaan kierrokseen jouduttiin käyttämään enemmän aikaa, että rentous löytyi. Elvi on huonompi ratsastaa oikeaan kierrokseen, eron tuntee selvästi kun hevonen ei edes taivu siihen suuntaan kunnolla. Tämä pakollinen tauko kenttätyöskentelystä ei ollut kovin hyvä, mutta näille ei aina mahda mitään ja positiivisena voin sanoa, että on Elvi ollut pari kertaa kehnompikin ratsastaa.
Otettiin laukat ensin oikeaan kierrokseen. Oikea laukka on Elvillä aika huono vielä ja usein se tarjoaa oikeaan kierrokseenkin mieluummin vasenta laukkaa. Muutamia laukannostoja tehtiin niin, että saatiin oikea laukka ja sitten vaihdettiin suuntaa. Vasen laukka on paljon parempi, se nousee hyvin ja pyörii kivasti. Vasemmassa laukassa hevonen tuntuu olevan paljon paremmin kontrollissa kun siihen suuntaan laukka on paljon tasapainoisempaa. Eiköhän siitä oikeasta laukastakin hyvä tule, kun ajan kanssa sitä harjoitellaan. :)
Ravit sujuivat hyvin laukan jälkeenkin, vaikka laukassa Elvi tuntui hieman kiireiseltä.
Oikein kivasti meni siis, varsinkin siihen nähden että sitä kenttätaukoa tosiaan on kertynyt jo liian monta päivää... Täytyy nyt vaan jumpata kentällä useammin niin Elvikin notkistuu. :)

Kentällä kera Elvin.

Nyt tarkkana! Naapurissa hirnui joku!



Neposta ei kurakelit haittaa!

maanantai 18. elokuuta 2014

Taas muistin miksen yleensä käy koulukisoissa...

Että näin tällä kertaa...

Noh, eihän ne eiliset koulukisat ihan nappiin menneet...

Eilen aamulla mentiin jo ajoissa tallille. Hevoset saivat syödä aamuruokiansa ja ratsastajat ja huoltaja tekivät viimehetken valmisteluja, eli mm. pakattiin auto valmiiksi, kiinnitettiin heinäverkot traileriin jne. Otin Sannin käytävälle kun se oli syönyt jonkin aikaa ja rupesin tekemään sykeröitä harjaan. Letit olin tehnyt jo edellisenä iltana valmiiksi, joten ei tarvinnut kuin kääntää letit sykeröiksi. Harjasin hevosesta purut pois, laitoin kuljetussuojat jalkaan ja sitten hevoset koppiin.

Matka kisapaikalle oli lyhyt, meniköhän matkaan edes viittätoista minuuttia. Kisapaikalle päästyämme kävimme heti ilmoittautumassa ja sitten palasimme autolle. Hevoset söivät kopissa, joten hirveästi eivät tuntuneet stressaavan. Suitset päähän ja hevoset ulos. Ei vieläkään mitään stressireaktioita. Ihmeellistä, olin varma että Sanni jotenkin reagoisi vieraassa paikassa, niin kuin aina aiemmin, silloin monta vuotta sitten kun kisoissa viimeksi kävimme. Satuloitiin hevoset ja lähdimme alkukävelyille. Sanni oli kamalasti Prinsun perään koko ajan...

Alkukävelyjä. Edellä Elisa ja Prinsu ja takana minä Sannin kanssa.

Ensimmäiset ravipätkät mentiin pää ylhäällä tarkkaillen ympäristöä...

Kilpailuissa oli myös puomi- ja esteluokka, se ratsastettiin ennen koululuokkia. Kun esteet oli siivottu kentältä, pääsimme sinne verryttelemään. Sanni oli verkassa tosi mukavan ja rennon oloinen. Ravissa meni tosi hyvin, eikä laukassakaan valittamista. Aina kun Prinsu hävisi näkyvistä tuli Sannille hätä ja sitten huudeltiin kaverin perään.

Meidät kuulutettiin valmistautuviksi, joten siirryttiin verkkakentältä kisakentän läheisyyteen. Sanni ihmetteli kun Prinsu ei tullutkaan mukana ja sitten taas hirnuttiin ja höristiin. Prinsu jopa vastaili metsikön toiselta puolelta Sannin hätähuutoihin. :') On ne vaan niin mainio pari. <3

Sitten oli meidän lähtövuoro. Mentiin radalle odottamaan lähtömerkkiä. Käytiin tuomaripäädyssä kääntymässä, Sannin mielestä se oli todella pelottavaa... Lähdettiin tekemään rataa (joka oli siis Tutustumisluokan kouluohjelma helppoC rata A), kaikki rentous oli hävinnyt ja hevonen tuntui jotenkin kiireiseltä... Ei pitkästi ehditty rataa menemään kun Sanni sitten puski avonaisesta portista pari askelta radan ulkopuolelle, oma vikani kun en ollut hereillä... Se oli sitten siinä. Hylättyhän siitä tuli. Sain kuitenkin jatkaa radan loppuun ja sain radasta pisteet kuitenkin. Loppurata meni sitten hosuen kun en jaksanut keskittyä enää, harmitti niin paljon tuo moka.
Ainoa asia mihin olin tyytyväinen radassa oli ravista pysähdys ja siitä keskikäyntiin, se tuntui onnistuvan ja siitä kohdasta sainkin radan ainoan seiskan... Tuomarin kommentit lapussa olivat sentään niinkin lohduttavat kun että "Ravissa ja vas. laukassa ihan kivojakin pätkiä". Eli kai se sitten jotenkin meni, vaikkei omia muistikuvia radasta juuri olekkaan kun harmitus oli pinnassa. Eihän me siis voittoa lähdetty hakemaan todellakaan, mutta harmittaa tuo hylätty silti, kun sekin olisi ollut estettävissä, jos olisin vain ollut hereillä.

Radalta vapaassa käynnissä. Radalta ei ole kuvia kun kännykällä ei tullut kuin huonolaatuisia, samaa tasoa ja huonompiakin kuin tämä...

Prinsu ratsastajineen oli lähtövuorossa heti meidän jälkeen. Heidän rataansa en nähnyt kun en voinut Sannin kanssa sinne jäädä katsomaan, mutta hyvin heillä kuulemma meni. Prosenttejakin tuli reilu 55. :)

Kävelytin Sannia radan jälkeen vielä hetken. Avasin sykerötkin jo kisapaikalla. Sanni sai hörpätä melassimehua ja sitten kuljetussuojat jalkaan, hevoset traikkuun ja kotimatkalle.

Kotona hevoset ulos traikusta ja saivat mennä suoraan päiväheinille tarhaan. Tavarat pois autosta ja trailerin siivous. Siinä oli meidän kisapäivä. Olen tyytyväinen siihen, että Sanni käyttäytyi kisapaikalla niin rennosti (aina siihen radalle menoon saakka), verkassa se meni omaan makuuni todella kivasti ja trailerissakaan ei stressattu. Ihan hyvä kisareissu siis, vaikkei radalla onnistuttukaan. Ei muuta kuin leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä... ;)

sunnuntai 17. elokuuta 2014

Haaste: Lempiratsastuspaikka

Osallistun kilpailuun, jonka järjestävät www.cuponation.fi ja Voitto kotiin -blogi.

Tällä kertaa viikon blogihaasteena on kertoa lempiratsastuspaikasta. Ohjeet haasteeseen löydät kokonaisuudessaan täältä.

Lempiratsastuspaikkani on tottakai meidän talli ja tallin ympäristö. En olekaan esitellyt meidän talliamme vielä täällä blogissa, joten nyt pientä esittelyä tallistakin. Olemme tällä hetkellä kolmen kaverini kanssa vuokralla pienessä 7 paikkaisessa tallissa. Tallilla ei ole omaa kenttää, mutta saamme onneksi käyttää naapuritallin kenttää. Tallimme on raviradan läheisyydessä, joten radallekkin voi mennä tekemään treeniä hevosten kanssa ratsain tai kärryillä. Lisäksi talliltamme pääsee hyväpohjaisille harjoituslenkeille. Harjoituslenkiltä löytyy myös kilometrin mittainen hiittisuora. Mielestäni meidän tallilla on todella hyvät mahdollisuudet hevosten monipuoliseen liikuttamiseen, mikä onkin hyvin tärkeää minun mielestäni. Meidän talli ei ole hienoin talli, mutta se on hyvä talli juuri tuon takia, kun on mahdollisuus monipuoliseen liikutukseen.

Varustehuone on aika pieni, mutta hyvin sinne on tavarat mahtuneet.

Suitsia löytyy moneen tarkoitukseen.
 
Naapuritallin kentällä.

  Viime aikoina olemme hevosteni kanssa maastoilleet enemmän kuin ennen, koska matkaratsastus on alkanut kiinnostaa todenteolla. Toki hevoseni työskentelevät myös kentällä säännöllisesti joka viikko. Oikeastaan lempiratsastuspaikakseni meidän tallilla voisinkin sanoa meidän lähimaastot, vaikkei siellä kovin pitkiä lenkkejä pystykään tekemään, ellei kierrä samoja lenkkejä moneen kertaan. Pidän kuitenkin meidän lähimaastoista sen takia, että siellä on turvallista mennä hevosten kanssa, kun autoilla tai muilla moottoriajoneuvoilla ei ole pääsyä hevosten harjoituslenkeille. Toki halutessaan sellaisillekkin maastoreiteille pääsee, missä autoja ja muita ajoneuvoja voi tulla vastaan.

Pelkästään hevosten käyttöön tarkoitetuilla harjoituslenkeillä on turvallista mennä hieman aremmankin hevosen kanssa.


Tallin pihalta lähdössä.

torstai 14. elokuuta 2014

Kärryttelyä Sannilla ja ekaa kertaa ilman satulaa Elvillä

Postaus tulee nyt hieman myöhässä muiden kiireiden takia, mutta parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan.. Piti tosiaan julkaista tämä jo viime viikolla, mutta jäi sitten kuitenkin julkaisematta.. Viime torstaina kävimme Sannin kanssa tekemässä kärryillä hölkkälenkin. Tamma tuntui olevan sopivan reippaalla päällä, vauhtia oli tarpeeksi mutta ei liikaa, eikä ohjissa tarvinnut roikkua, niinkuin ei yleensäkään tämän hevosen kanssa. Meno oli mukavan rentoa. :)
Alla pari videopätkää Sannin ravailusta hiittisuoralla ja metsälenkillä:



Lenkin jälkeen Sanni pääsi suihkuun ja sitten maistui elektrolyyttimehu. :)

Hämärässä tallissa saa otettua vain tosi huonoja kuvia. Ei nämä kovin imartelevia ole, mutta tuossa toisessa kuvassa Sannilla on hauska ilme. :)

Sannin lenkityksen jälkeen oli Elvin vuoro. Hetken mielijohteesta päätin mennä Elvillä ensimmäistä kertaa ilman satulaa, vaikka hieman jännittikin miten siellä selässä mahdan pysyä... No ihan hyvin siellä kuitenkin keikuin, vaikkei meno varmasti liian kaunista katseltavaa ollutkaan. Mentiin kentällä paljon käyntityöskentelyä (satulan puuttumisesta johtuen tavallista enemmän, ennen kuin uskaltauduin kokeilemaan vauhdikkaampaa askellajia). Käynnissä paljon taivuttelua (=ympyröitä, volttikahdeksikkoa, loivaa kiemuraa kentän jokaiselle sivulle... jne.), pysähdyksiä ja peruutuksia. Meni jotenkin tavallista kauemmin aikaa saada hevonen rennoksi ja kuuliaiseksi, tämä saattoi johtua kentän vieressä tapahtuvasta tarharemontista, jonka äänet jännittivät Elviä kovasti. Lopulta heppa oli kuitenkin oikein kivasti kuulolla ja uskaltauduin tekemään muutaman ympyrän ravissakin ja ihmeen hyvin sekin meni, vaikkei Elvin askel kaikista tasaisin ja hitain olekaan. Loppujen lopuksi olen oikein tyytyväinen, vaikka alkuun Elvi olikin jännittynyt.


Elvi-kirahvi :)

lauantai 9. elokuuta 2014

Yhteistä matkaa takana jo 9 vuotta!

Tänään on tasan 9 vuotta siitä, kun Sanni siirtyi omistukseeni. Yhdessä on kuljettu ylä- ja alamäkiä, paljon on koettu. Aina ei ole ollut helppoa, on vuodatettu onnenkyyneleitä ja myös niitä surun kyyneleitä... Päivääkään en silti vaihtaisi pois. Välillä on ollut epätoivon hetkiä, mutta kaikesta ollaan selvitty yhdessä ja entistä vahvempina. Olen opettanut Sannille paljon, mutta Sanni on silti opettanut minulle vielä paljon enemmän.
En olisi uskonut, että mistään hevosesta voisi tulla minulle niin tärkeää, mitä Sanni nyt on. Toivottavasti meillä on vielä monta yhteistä vuotta jäljellä! :)

Elämäni hevonen, Sun Marii <3

Tässä kuvia näiden vuosien varrelta:

Sanni ja Sonja






Sanni ja Aida






Roipe ja Sanni





Sanni tiineenä

Klinikalla

Klinikalla

Sanni ja Wini


Rana ja Sanni

Sannin jumppapuku